Miss Suomi Ch. 01

"Numero 7, Mira Jokinen!" Nuori nainen käveli lanteet leveästi heiluen kohti lavan keskustaa. Katseet seurasivat hänen pitkän hameensa liikkeitä, ja valot kimalsivat paidan glitterkuvioista.

"Mira on 23-vuotias nuori nainen Rymättylästä. Mira kertoo harrastuksikseen ompelun ja pyöräilyn, ja isona hän haluaa asiantuntijatehtäviin."

Tyttö pyörähti ympäri ja katsoi määrätietoisesti yleisöön. Pieni hymy, vaaleiden hiusten heilautus ja pari lisäaskelta juontajan luo. Kaikki oli tarkkaan harjoiteltu.

Mira muisti, mitä hänen äitinsä oli aamulla sanonut. Hänen oli parasta menestyä tässä missikisakuviossa, mitä hän oli niin vankasti halunnut. Opiskelut ja työ olivat jääneet, mikä tarkoitti hänen vanhempiensa mielestä sitä, ettei Mira osannut ottaa vastuuta. Missikisat, missikisat, missikisat. Kisoja kisojen perään, ja vanhemmat kustansivat tytön elämisen. Äiti oli sanonut, että tämä olisi viimeinen kerta. Jos hän ei tässä menestyisi, Mira hankkisi oman asunnon ja ottaisi työn setänsä lihafirmassa. Aivan oikein. Mira, leikkaamassa lihaa. 23-vuotiaan oli kuulemma jo aika elättää itsensä. Äiti tulisi näkemään.

"Mira, mitä sinun unelmiisi kuuluu?"

Tyttö vilkaisi vakavasti kameraan ja osoitti sanansa haastattelijalle. "Minä uskon siihen, että joskus vielä voimme elää kaikki rauhassa. Uskon että Martti Ahtisaari ja muut rauhan lähettiläät saavat aikaan paremman maailman."

"Siihen varmasti kannattaa uskoa. Kiitos Mira!"

* * * * *

Kuten niin moni muu ikäisensä, Mira pyrki Miss Suomi -kisojen karsintaan. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt, missä vaikeuksissa Oy Miss Suomi Ab oli. Veikko Sukonen oli myynyt kituuttavan yhtiön latvialaiselle sijoitusyhtiölle, se oli julkisesti tiedossa. Mutta se, kuinka nopeasti he halusivat voittoja, oli tullut Sukoselle itselleenkin yllätyksenä. Mies jatkoi edelleen yrityksessä avustajana, ja hän luotti siihen, että uudet omistajat osaisivat tehdä bisneksellä rahaa.

Sukonen silmäili uusia mallisopimuksia, mitä tyttöjen kanssa tehtiin, ja oli hämmentynyt niiden laajuudesta. Tyttöjä pystyisi käytännössä käyttämään koko kisan ajan malleina esim. Voguen kaltaisissa lehdissä, ja myös erittäin laajasti promootiotilaisuuksissa, esiintymisissä ja niin edelleen. Se toisi aikamoiset määrät rahaa firmaan. Sukonen ymmärsi, kuinka nerokas suunnitelma oli. Tytöt allekirjoittivat sopimukset jo karsintavaiheessa, jolloin he sitoutuisivat vain jos pääsisivät 10 parhaan tytön joukkoon. Siitä alkaisi karsinnat, ja myös rahan tekeminen. Karsinnat kestivät yhteensä kokonaista kaksi kuukautta, joten aikaa olisi hyvin vaikka ulkomaankuvauksiin.

Sukonen laski, että 10 ilmaista mallia kahden kuukauden ajan, ja kärkikolmikko koko missivuoden... Se oli nopeillakin laskutoimituksilla iso kasa rahaa. Tytöille se tarkoitti tietysti harjoittelua ja näkyvyyttä, mutta ei yhtään mitään muuta. Kaikki oikeudet oli firmalla. Sukonen ei tiennyt, miksei ollut itse tajunnut tätä.

* * * * *

Samana iltana Mira oli kyynelissä. Hän oli voittanut Oulun karsintalohkon ja oli varmasti mukana Suomen 10 parhaan "missin" joukossa. Parin viikon päästä alkaisi varsinaiset karsinnat, ja hän oli allekirjoittanut sopimuksen, jossa luvattiin kaksi kuukautta tiivistä mallintyötä ja esiintymisiä. Tämä olisi hänen elämänsä mahdollisuus, eikä äidilläkään olisi mitään sanomista.

Hänen elämänsä alkaisi tästä.